Suomen lasten Raamattu

Posted on joulukuu 25, 2010

0


Jaakko Heinimäki, Suomen lasten Raamattu. Kuvitus Christel Rönns. Otava 2009.

Raamattu on pyhä ja tärkeä kirja. Tästä kertoo se, että historian aikana siitä on tehty monia erilaisia selitysteoksia, käännöksiä, parafraaseja ja kommentaareja. Kuuluisimpia käännöksiä ovat Septuaginta (kreikankielinen Vanha testamentti), Vulgata (latinankielinen Raamattu), targumit ovat tunnettu esimerkki Vanhan testamentin selitysteoksesta, jonka tyyli on siinä määrin vapaata, että ei voida enää puhua käännöksestä, mutta ei oikein vielä itsenäisestä kommentaaristakaan.

Kansankielisiä raamatunkäännöksiä oli ennen Lutheriakin, mutta reformaattori on tullut tunnetuksi raamatunkääntäjänä kansankielelle. Lyhyesti sanottuna eri aikoina on ollut intsessinä tarjota Raamatun (perus)kertomukset ihmisille näiden ymmärtämällä kielellä – kirjoitus- ja lukutaidon yleistymistä odotellessa myös kuvien avulla. Kirkkoihin maalatut freskot ja muut kuvat olivat keskiajan terminologialla biblia pauperum, köyhien raamattu.

Myöhemmin myös lapsille on alettu laatia erityisiä ”lasten Raamattuja”, jotta pyhän kirjan kertomukset tulisivat tutuiksi jo varhaisella iällä. Ideana on ollut kertoa Raamatun henkilöistä, heidän kokemuksistaan ja seikkailuistaan valitut palat lapsille sopivalla tavalla. Vaikka Jeesus kehotti ihmisiä tulemaan ”lasten kaltaisiksi” ja jo pieni vauva voidaan kasteessa liittää Jumalan kansan jäseneksi, kaikki pyhän kirjan aineisto ei ole tarkoitettu perheen pienimmille.

Jaakko Heinimäen kirjoittama Suomen lasten Raamattu on lajityypissään poikkeus sikäli, että se tuo lasten ulottuville monia sellaisia kertomuksia ja aihepiirejä, jotka monista vastaavista teoksista puuttuvat. Esimerkiksi Ilmestyskirjan tapahtumista ei aina ole kerrottu lapsille, mikä on varmasti osaltaan korostanut kirjan salamyhkäistä luonnetta. Jobin tarinaakaan ei ole aina pidetty pienille sopivana, vaikka sen aihepiirit (oikeudenmukaisuus, kärsimys, menetykset), ovat myös lasten kokemusmaailmaan kuuluvia. Harvinaisia lasten Raamatuissa ovat mainittujen lisäksi esimerkiksi Paavalin kirjeet ja Kolmen miehen kiitosvirsi. Viimeksi mainittu siitäkin syystä, etteivät apokryfikirjat kuulu Suomessa vielä kaikkiin aikuistenkaan Raamattuihin.

Teos on paitsi hyvin kirjoitettu, myös taidokkaasti kuvitettu. Professori Juha Sihvola kirjoitti viime pääsiäisen aikaan Helsingin sanomissa, että ”Heinimäen kirja osoittaa vakuuttavasti, että uskonto voi myös olla ilon, riemun ja jopa huumorin lähde”. Olen tästä samaa mieltä. Vaikka osa Raamatun lukijoista  on historian saatossa ollut hieman tosikkoja, useimmat kirjoittajat eivät tienneet kirjoittavansa pyhää tekstiä vaan turvautuivat työssään myös maallisiin tehokeinoihin. Jo aiemmassa teoksessaan Pyhä nauru Heinimäki on käsitellyt uskonnon ja huumorin suhdetta.

Huumori avaa monitasoisiin kertomuksiin hyvän näkökulman, mutta ei tietysti ainoaa. Kuvitus ja teksti tukevat toisiaan hyvin. Vanha kuvaperinne tunsi kyllä sarvipäisen Mooseksen, mutta ei sellaista kansanjohtajaa, joka kuuntelee Jumalan ohjeita crocksit jaloissaan. Kuvituksen helmiin kuuluvat myös vihreä ja vehreä paratiisi sekä vaaleanpunainen Golgata.

Teoksen esipuheen luettelomaisuus ja hyötynäkökulma olivat minulle pettymys. Olisin toivonut ja odottanut kokonaisvaltaisempaa otetta. Tunnettujen tekstien eri tasoja olisi voinut tuoda esiin rohkeasti, mikä olisi sopinut hyvin johdannoksi lapsille luettavaan ja heille tarkoitettuun kirjaan, jota myös aikuiset lukevat. Kai Raamattua ja Suomen lasten Raamattua tulisi lukea muutenkin kuin ”vain” yleissivistykseksi?

Sihvolan mukaan Suomen lasten Raamattu on hyväksi lasten uskonnolliselle kehitykselle: ”Lapset ymmärtävät luontevasti, miksi tarvitaan armoa, anteeksiantoa ja lähimmäisenrakkautta, jotka sisältyvät kertomuksiin tuhlaajapojasta ja laupiaasta samarialaisesta. He voivat myös oppia, että Jumalan silmissä kaikki ovat samanarvoisia ja lapset erityisen arvokkaita.” Päämäärä on myös aikuisille tavoittelemisen arvoinen.

Jaakko Heinimäki Suomen lasten Raamattu Raamattu

Mainokset
Avainsanat: