Kuntaliitokset ja seurakuntarakenne

Posted on tammikuu 22, 2011

0


Uusimmassa Kotimaa-lehdessä (20.1.2011) on Tampereen hiippakunnan dekaani Ari Hukarin puheenvuoro Suomen ev.lut. kirkon hallinnosta. Kirjoitus on otsikoitu ”Kirkko tarvitsee uuden rakenteen”.

”Kirkolla ei ole tulevaisuudessa varaa nykyiseen rakenteeseen”, Hukari kirjoittaa. Hänen huolensa on, että varat eivät kohdennu kirkon perustyöhön. ”Julkishallinnollisista velvoitteista on tullut meille halvaannuttava painajainen.” Hän kysyy, miten lähitulevaisuuden kuntaliitokset vaikuttavat seurakuntien organisoitumiseen. Kuntien määrän väheneminen aiheuttaa ongelmia kuntarajoihin sidotuille seurakunnille.

Hukarin ehdotus on, että seurakunnilla olisi yhdeksän hallinnollista yksikköä, jotka olisivat nykyiset hiippakunnat. Esimerkiksi kiinteistökannan ja palkanmaksun hoitaminen tapahtuisi hiippakuntatasolla.

Ehdotus on mielestäni oikean suuntainen. En ota kantaa sen yksityiskohtiin, mutta kannatan aina hallinnon yksinkertaistamista ja selkeitä rakenteita. Hiippakunta on hyvä kirkollinen yksikkö.

Lisään ehdotukseen vielä, että mikäli jotain tämänsuuntaista aletaan kaavailla, kannattaa samalla miettiä, miten kirkot nimetään. Nykyään kirkot joitain poikkeuksia lukuunottamatta on nimetty yksinkertaisesti paikkakunnan mukaan. Uudessa systeemissä olisi hyvä, että kirkot voisivat jo nimillään muistuttaa kristinuskon perusasioista. Hyviä nimiä olisivat muun muassa Pyhän Kolminaisuuden kirkko tai  Pyhän ristin kirkko. Myös apostolit ja muut Raamatun henkilöt sekä tapahtumat sopisivat hyvin kirkollisiin nimikyltteihin.

Vanhaan dedikointi- eli omistusperinteeseen kuului, että esim. ”Johanneksen kirkossa” olisi Johannesta kuvaava alttaritaulu. Olisikin hyvä, ettei nimiä vedettäisi hatusta, vaan lähtökohdaksi otettaisiin kunkin kirkon historia, aihepiiri ja miljöö.

Advertisements