Pyhä Benedictus kiinnostaa

Posted on helmikuu 3, 2011

0


Pyhän Benedictuksen luostarisäännön suomennosta käsittelevä artikkeli on tämän blogin suosituimpia. Sääntö on herättänyt kiinnostusta mediassa myös laajemmin, ja aihepiiristä kiinnostuneen kannattaakin lukea kääntäjäkollegani Siiri Toiviaisen haastattelu taannoisessa Vantaan Lauri -lehdessä (27.1.2011) tai lehden kotisivuilla.

Agricola-sivustolla on luettavissa dos. Päivi Kososen arvostelu teoksesta. Kososen mukaan säännössä on kyse ”yrityksestä yhdistää henkisen elämän viljely sekä työn ja sosiaalisen elämän velvoitteet, yksilöllinen ja yhteisöllinen hurskaus”.

Itse olen kirjoitanut dos.  Maiju Lehmijoki-Gardnerin kanssa käännöksestämme ja sen valmistumisesta Avain-lehdessä otsikolla ”’In manibus linguae’ – Pyhän Benedictuksen luostarisääntö ja sen suomennos akateemisena tienraivauksena” (Avain 3/2010. 78–80).

Lisätietoa benediktiineistä voi lukea myös dos. Pauli Annalan Teologia.fi-palvelussa julkaistusta artikkelista ”Benediktiininen ympäristöliike – luonnon ja hengellisyyden syvää ykseyttä” (2009). Annala kiinnittää huomiota muun muassa benedictiineille tärkeään stabilitas loci -periaatteeseen, joka merkitsee, että:

antaessaan vuoden kestäneen noviisiajan jälkeen varsinaiset luostarilupauksensa munkki lupaa sitoutua valitsemaansa luostariin ja pysyä sen muurien sisällä läpi elämänsä. (…) Sitoutuminen koko elämän ajaksi yhteen ja samaan paikkaan tuli takaamaan sen, että yhteisön jäsen oppi todella tuntemaan elinpiirinsä ja sitä ympäröivän luonnon. Stabilitas loci -sääntö juurrutti asukkinsa syvälle luostarin maaperään. Sääntö viittaa periaatteen perusteluksi siihen, ettei luomakunnan Herra ole sitoutunut vain määrättyihin pyhiin paikkoihin vaan hän on läsnä ja kohdattavissa luostaria ympäröivän luonnon kasveissa ja puissa sekä luostarin ympäristössä liikuskelevissa ja pesivissä eläimissä. Paikkaan sitoutumisen lupaus opetti ja osittain myös pakotti veljiä pitämään luostarin ympäristöstä hyvää huolta. (Teologia.fi 13.9.2009, katsottu 3.2.2011)

Periaate tulee ilmi esimerkiksi säännön luvussa 58, jossa säädetään uusien veljien ottamisesta luostariin (ks. erit. kohta 9).

Tuore esimerkki siitä, mitä tähän periaatteeseen sitoutuminen voi merkitä, on ranskalaiselokuva Jumalista ja ihmisistä (2010). Elokuvan ymmärtämisen kannalta stabilitas-ajatus on ratkaisevan tärkeä, sillä tarinan päähenkilöt ovat benedictuksen sääntöä nuodattavia trappistiveljiä. Olen kirjoittanut elokuvasta ja sen teemoista (Benedictukseenkin liittyen) toisaalla tässä blogissa, joten en puutu siihen tässä enempää.

Säännöstä kiinnostuneen kannattaa tutustua myös teokseen RB 1980. The Rule of St. Benedict in Latin and English with Notes (ed. Timothy Fry OSB; Collegeville, The Liturgical Press, 1981). Teos sisältää latinankielisen alkutekstin ja englanninkielisen käännöksen ohella laajat ja yksityiskohtaiset hakemistot, bibliografian sekä tärkeää taustatietoa sääntökunnasta ja luostariliikkeestä.

Nunc est legendum!

Mainokset