Espanja: kulttuuria ja mystiikkaa lomailijalle

Posted on heinäkuu 20, 2011

1


Evviva! Lomakausi on parhaillaan käynnissä, kuten lukijat lienevät huomanneet. MTV 3 uutisoi hiljattain Espanjan olevan suomalaisten suosituin valmismatkakohde. Maahan tehtiin viime vuonna noin 250 000 valmismatkaa, yksin Kanarialle lähes 206 000 matkaa. Kreikalla ja Thaimaalla on kuromista näihin lukuihin.

Tuntien vastuunsa suomalaisen matkailukulttuurin edistämisestä Temaatikko antaa lomailijoille muutaman vinkin turvautuen vanhempiin espanjankävijöihin. Espanjalaista kulttuuria ja maan historiaa tarkastellaan kahden suomalaisen teologin julkaisujen valossa. On syytä todeta, että myös ”faith tourism” kukoistaa Espanjassa, kuten BBC:n uutisesta voidaan todeta.

Maan nykytilanteen osalta todetaan vain aluksi, että maan taloudellisista vaikeuksista on uutisoitu viime aikoina paljon ja esimerkiksi suureen nuorisotyöttömyyteen (40%) on kiinnitetty mediassa huomiota.

Loistelias menneisyys ei valitettavasti takaa valoisaa tulevaisuutta. Espanjan suurimpia haasteita on vahvan regionalismin ja kansakunnan nykyistä suurempaa yhtenäisyyttä ajavien voimien jännite. Tämä dynamiikka on myös keskeinen osa maan historiaa.

Tulkaa tänne!

”Lopettakaa tekin työt ja tulkaa tänne”, lausahti legendaarinen dogmatiikan professori Seppo A. Teinonen Teologisen Aikakauskirjan toimittajille vuonna 1994. Katolilaiseksi kääntynyt Teinonen oli muuttanut eläkkeelle jäätyään Málagaan, jossa hän jatkoi kristillisten mystiikantekstien käännösprojektiaan ja kirjoitti vaimonsa Riitan kanssa useita Espanjaa käsitteleviä kirjoja.

Teinonen teki paljon töitä sen eteen, että edes pala espanjalaista kulttuuria saavuttaisi Suomen. Teinosen kulttuurityöstä vaikuttuneena joukko taiteilijoita perustikin jokunen vuosi sitten Seppo A. Teinonen -seuran. Teinosen käännökset johdantoineen ja selityksineen ovat osaltaan tehneet paitsi kristillistä perinnettä, myös espanjalaista kulttuuria tunnetuksi suomalaisille lukijoille, valitettavasti pariskunnan Espanja-julkaisuja voi nykyisin tilata lähinnä varastokirjastosta.

Espanjalaistuneet Teinoset julkaisivat vuonna 1995 omakustanteena teoksen Paratiisin mailla. Vaelluksia Andalusiassa, jossa he käyvät läpi kaksitoista andalusialaista kaupunkia ja kylää.

Tähtiä Espanjan taivaalta

Vaikka tuhannet ovat – monet tietämättään – noudattaneet Teinosen neuvoa,  Espanjan kulttuuria ja historiaa ei tunneta Suomessa kovin hyvin. Moni suuntaa maahan tästä huolimatta. Espanjan suosituimpia turistikohteita ovat Kanarian saaret, Aurinkorannikko Malagan lähistöllä sekä esimerkiksi Ibiza.

Sisämaan kulttuuri- ja kaupunkilomakohteita ovat pääkaupunki Madrid sekä Barcelona, jossa allekirjoittanutkin vieraili työn merkeissä viime lokakuussa. Suosiota ovat viime vuosina kasvattaneet myös Santiago de Compostelaan suuntautuvat pyhiinvaellukset. Suomessa ainakin Rymättylän Pyhän Jaakobin kirkko kuuluu tämän ikivanhan reitin pyhäkköihin; siellä voi ihailla mm. hymyilevää Jaakob -patsasta, jonka hatussa komeilee simpukka Santiagon pyhiinvaelluskohteen merkkinä.

Emerituspiispa Kalevi Toiviainen on viime vuonna julkaissut omakustanteena Espanjan kulttuurihistoriaa luotaavan teoksen Tähtiä Espanjan taivaalta. Espanjan kulttuurin ja espanjalaisuuden vaikuttajia (Helsinki 2010). Toiviaisen teosta voi suositella jokaiselle, joka haluaa tutustua espanjalaiseen kulttuuriin. Sujuvasti kirjoitettu kirja kattaa laajan kaaren aina antiikista nykypäivään. Kirjoittajan kokemus ja perehtyneisyys näkyvät; on kerrassaan sääli, ettei kirja ole laajemmin saatavilla matkailijoiden evästykseksi.

Toiviaisen teos valottaa espanjalaisuutta sekä temaattisesti että henkilöhistorioiden kautta. Lukijalle paljastuu maasta ja sen historiasta yksityiskohtia samaan tapaan kuin Barcelonan matkailija löytää Antonio Gaudín kirkon Sagrada Familia fasadeista aina vain uusia deltaljeja, joista huikea kokonaisuus lopulta muodostuu. Seuraavaksi siirrymme Kataloniasta Andalusiaan.

Paratiisin mailla

Paratiisin mailla poikkeaa Teinosen aiemmista ja samaan aikaan kirjoittamista teoksista siinä, että se ei ole sisällöltään erityisen teologinen keskittyessään kuvailemaan yksittäisiä kaupunkeja, turisti-infoja, puhelinliittymien määrää ja muuta vastaavaa kussakin paikassa. Esipuheessa tekijät kuitenkin sanovat kirjasen olevan muun sisällön ohella peregrinatio eli pyhiinvaellus. Lähden liikkeelle siitä, että pintatasoa syvemmältä teoksessa on kuitenkin teologis-mystinen taso.

Jo teoksen nimi saa käyttövoimansa juutalais-kristillisestä perinteestä. Pyhiinvaellus ”paratiisin mailla” on vahva viesti siitä, mitä tekijät haluavat lukijoilleen näyttää. Espanjalaisilla kirjoittajilla voidaan nähdä erityisasema Teinosen kirjallisessa tuotannossa. Suomennettuaan Ignatius de Loyolan Hengelliset harjoitukset, Seppo A. Teinonen omisti sen ”a todos los que ven a Dios en todas la cosas” – kaikille, jotka näkevät Jumalan kaikissa asioissa.

Tästä näkökulmasta Paratiisin mailla voidaan nähdä osana Teinos(t)en mystiikanteologista harrastusta – hieman aiemminhan WSOY oli julkaissut pariskunnan teoksen Keskustelua mystiikasta (1990). Mystikko näkee Jumalan kaikessa ja kaikkialla. Pyhiinvaelluksella on ulkoinen ja sisäinen puoli, samoin kuin kulttuurillakin. Se joka tietää tai näkee, voi havaita pintaa syvemmällä jotain koko todellisuuden ja olemisen kannalta perustavaa.

Hengellisten harjoitusten suomennos ilmestyi Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja -sarjassa ensimmäisen kerran vuonna 1977. Painos myytiin luppuun muutamassa vuodessa, mikä on alallaan huomattava saavutus. Sittemmin suomennoksesta on otettu jo kolmaskin painos, johon Espanjaan jo muuttanut tekijä antoi luvan. Yllä mainittu omistus ”a todos” etc. vaihdettiin vuonna 1981 toiseen painokseen ja Teinonen halusi säilyttää sen kolmannessakin 1992, johon aikaan hän yhdessä vaimonsa kanssa julkaisi Espanjasta ja sen kulttuurista useita omakustanteita ja muita kirjoituksia.

Ehkäpä professorin muutto Espanjaan selittyykin juuri tästä näkökulmasta parhaiten. Kun Teologisen Aikakauskirjan toimittajat tiedustelivat, miksi Teinonen oli valinnut juuri Málagan, hän vastasi että seutu päinvastoin valitsi hänet. Kukapa voisi vastustaa paratiisin vetovoimaa? Teinosten kohdalla kyse ei ollut pelkästään turistiparatiisista vaan paratiisista sanan varsinaisessa merkityksessä.

Marian maa

Espanja on tunnetusti terra mariana ja Neitsyt Maria keskeinen osa maan hengenelämää. Teinonen käänsi vuonna 1979 suomeksi Ignatius de Loyolan omaelämäkerran Pyhiinvaeltajan kertomus, jonka alussa on maan historian kannalta kiinnostava yksityiskohta. Jesuiitta-järjestön perustajan autobiografia (2, 15) kertoo, että kun Ignatius oli lähtenyt Loyolasta kohti Montserratin kuulua luostaria, hän tapasi maurin, jonka kanssa alkoi väitellä Neitsyt Mariasta.

Ignatius järkyttyi kuullessaan maurin uskovan kyllä Jeesuksen neitseelliseen sikiämiseen, mutta ei Marian ikuiseen neitsyyteen. Mauri jatkoi matkaansa, mutta Ignatiusta keskustelu jäi vaivaamaan. Hänestä tuntui, että hän ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan. ”Hänet valtasi mielenkuohu”, kuten Teinonen kääntää. Ignatius ”tunsi tehneensä väärin, kun oli antanut jonkun maurin lausua tuollaista Valtiattarestamme, ja hän tunsi velvollisuudekseen puolustaa tämän kunniaa”.

Kohtauksessa näkyy paitsi pyhiinvaeltajan mariaaninen hurskaus, myös tämän sotilastausta. Teologinakin Ignatius oli taistelija, jonka innostus pedagogiikkaan on tuottanut huomattavia tuloksia. Jesuiittojen kasvatus-, kouluttautumis- ja opetusinnon seurauksena on perustettu useita eurooppalaisia yliopistoja, joissa monet tunnetut vaikuttajat ovat aikoinaan opiskelleet.

Muslimiajan jälkeen Maria-hurskaus nousi Espanjassa korkeaan kukoistukseen. Islamin ollessa valtauskonto, kristityt eivät voineet julistaa uskoaan kovin voimakkain äänenpainoin. On kiinnostavaa, että reconquistan eli maan takaisinvalloituksen jälkeen alkoi monista paikoista löytyä kätkettyjä Maria-patsaita. Yksi maan tunnetuimpia patsaita on Montserratin luostarissa säilytettävä La Moreneta, Musta Madonna. Se tosin löytyi jo ennen muslimivallan päättymistä ja on julistettu Katalonian suojelijattareksi 1881.

Paratiisiin pääsee vain portista (vrt. Gen 3:23–24). Teinosen kiinnostavimpiin kirjoihin kuuluu 1994 ilmestynyt omakustanne Ad realitatem Marianam. Kirjassa Teinonen hyödyntää paljon andalusialaista kansanrunoutta ja tähdentää Marian olevan ”vaikuttavaa” todellisuutta. Teologisia totuuksia ei teoksen mukaan ratkaista vain teologien kirjoituspöydillä, vaan katse on nostettava ylös kirjoista. Näin paluu paratiisiin voi alkaa. Hymnin sanoin: Paradisi porta per Evam cunctis clausa est et per Mariam virginem iterum patefacta est alleluia.

Lopuksi

Professori Teinosesta kerrotaan monia hauskoja anekdootteja. Hänen kerrotaan esimerkiksi kerran lausahtaneen eräälle opiskelijalle, joka huomautti professorin suositteleman tenttikirjan olevan espanjaksi, että ”espanjanhan oppii kahdessa viikossa”.  Maan historian ja kulttuurin suhteen asian laita lienee kuitenkin toisin, vaikka rantakassissa olisi mukana painavaakin luettavaa.

Mainokset