Tähtimiehiä

Posted on tammikuu 6, 2012

0


Loppiaiskertomus on koko pyhän Raamatun kauneimpia. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä (Matt. 2:1). Itse tietäjistä (kr. magoi) ei tiedetä juuri mitään, toisinaan heitä on pidetty myös kuninkaina. Matteus ei kerro edes heidän lukumääräänsä, mutta Jeesus-lapsen saamien lahjojen perusteella antajia on ajateltu olevan kolme. Evankeliumissa ei kerrota heidän nimiänsäkään, mutta myöhemmin standardiopetukseksi vakiintui kertoa tietäjien olleen Caspar, Melchior ja Balthasar, joskin nimien kirjoitusasut vaihtelevat.

Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo (Matt. 2:10). Jostain syystä tähti ei johdattanut tietäjiä automaattisesti perille, vaan he kävivät kysymässä kuningas Herodekselta lapsen sijainnista. Juuri Herodes lähetti heidät Betlehemiin konsultoituaan kirjanoppineita, jotka tarkistivat asian silloisesta Raamatusta: Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa: mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana (Miika 5:1). Matteuksen kerronta antaa ymmärtää, että tähti tuli tietäjien näköpiiriin uudestaan vasta Betlehemissä. Se kuitenkin teki heidät iloisiksi.

He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Kohdassa on yhtäläisyyksiä siihen, mitä Luukas (2:15–20) kirjoittaa paimenien saapumisesta seimen luo. Luukas ei kuitenkaan missään kohtaa mainitse, millaisessa rakennuksessa tai suojapaikassa seimi on. Matteus tietää kertoa kyseessä olevan talon (kr. oikos), seimestä hän ei kirjoita. Matteuksen kertomuksessa on oikeastaan kaksi taloa, sillä paikkakunnan nimi (hepr. Betlehem) tarkoittaa suomeksi ’leivän taloa’. Talossa tietäjiä vastassa onkin elävä leipä, joka on tullut taivaasta (Joh. 6:51). Matteuksen tekstistä voi saada myös kuvan, että Jeesuksen perhe asui Betlehemissä, mikä eroaa Luukkaan versiosta, jossa Joosef ja Maria lähtevät Nasaretista Betlehemiin.

Jeesuksen kotona?

Matteuksen mukaan voi siis olla niin, että tietäjät saapuvat Jeesuksen kotiin. Kristilliseen perinteeseen onkin kuulunut, että kodinsiunaamiset pidetään juuri loppiaisena. Läntisessä perinteessä riittiin on kuulunut muun ohella kirjainten CMB voiteleminen siunattavan kodin ovenpieliin. Kirjaimet muistuttavat paitsi Jeesuksen luo (kotiin?) saapuneista tietäjistä, mutta niistä voidaan muodostaa myös lause Christus Mansionem Benedicat,  vapaasti käännettynä ’Kristus siunatkoon tätä taloa’.

Tähtiä ja tietäjiä

Muinaisitämaiseen ajatteluun kuului, että uuden hallitsijan syntyessä syntyi myös uusia taivaankappaleita. (Nykyisinhän näin ajatellaan vielä esimerkiksi Pohjois-Koreassa.) Tähtitieteilijät ja muut maailmankaikkeuden tutkijat ovat usein olleet kiinnostuneita myös uskonnollisista asioista. Esimerkiksi fyysikko Stephen Hawking on kirjoittanut paljon tähän liittyvää mielenkiintoista asiaa, suomalaisittain myös Kari Enquist; Suomessa on myös tullut tavaksi että tähtitieteen professori Esko Valtaoja kutsutaan esitelmöimään moniin kirkollisiin tapahtumiin. Huumorimielessä ja sanavalinnan nyansseja säästämättä voisikin kysyä, minkä tähden?

Tähti on usein samastettu Jeesukseen (maailma valo). Sama kirkas tähti täällä yhä meitä valaisee, Betlehemin seimen päällä maailmalle säteilee (virsi 46:2). Kristillinen perinne tuntee myös toisen (symbolisen) tähden, nimittäin Jeesuksen äidin. Mariaan on vuosien saatossa liitetty useita erilaisia tähti-nimityksiä. Yksi näistä on evankelioinnin tähti (lat. stella evangelizationis), kuten paavi Paavali VI muistutti kehotuskirjeessään Evangelii Nuntiandi (§82) joulukuussa 1975.

Marian tahrattoman sikiämisen muistopäivänä annetulla kirjeellä paavi halusi muistuttaa että evankeliumin kertominen on kirkon päätehtävä myös nykyaikana. Evankelis-luterilaisessa kirkossa loppiaista vietetäänkin lähetyspyhänä, minkä taustalla on vanha perusvakaumus kristillisen uskon universaalista luonteesta. Tietäjät olivat ensimmäiset pakanat, jotka kumarsivat ja palvoivat (kr. proskynein, lat. adorare) Kristusta. Historiallisesti Matteuksen tekstissä heijastetaan taakse päin se, että Jeesus joutui oman kansansa hylkäämäksi ja jalansija uudelle liikkeelle  löytyi jo varhaisessa vaiheessa juutalaisen kansan ulkopuolelta.

Lisäkuninkaita

Lopuksi vielä lukuvinkki, johon tietäjistä kiinnostuneiden kannattaa tarttua. Ranskalaiselta Michel Tournierilta on suomennettu monen muun ohella romaani Kolmen kuninkaan kumarrus (1982), joka kertoo – ei tietäjien vaan – kuninkaiden matkasta Betlehemiin. Vivahteikkaiden kuvausten ja värien  lisäksi Tournier maalaa kuvan neljännestä kuninkaasta, joka myöhästyi ja saapui paikalle vasta lastenmurhan ja Jeesuksen perheen pakenemisen jälkeen. Kertomuksen loppuratkaisu on armollinen jokaiselle, jonka tähdistäsuunnistustaidossa ja matkanteossa on toivomisen varaa.

Mainokset