Abrahamin tähdet

Posted on lokakuu 11, 2013

0


Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan.
Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.
(1. Moos. 15:5)

Kaikista Raamatun kohdista olen aina pitänyt tästä, jossa Abrahamia kehotetaan katsomaan tähtiä. Voimme kuvitella pimeän yön muinaisessa Lähi-idässä, kuivan ja hiekkaisen maan ja valtavan tähtitaivaan avautumassa niiden yllä.

Abraham tähtiä katsomassa. Kuva: Wikimedia Commons.

Kuiva maa on ankara alusta. Abrahamin reitti ei kulkenut varsinaisen autiomaan kautta vaan niin sanottua hedelmällistä puolikuuta pitkin. Hedelmällisyys ei kuitenkaan ollut hänen kohdallaan itsestään selvää. Abrahamilla ja vaimollaan Saaralla ei ollut perillistä ja he olivat jo vanhoja. Tätä vasten tähtitaivas ja jälkeläisten lukumäärä tuntuvat olevan puhetta vailla mittasuhteita.

Abrahamin tähtien opetus on, että Jumala voi tehdä eniten siellä, missä ihminen voi tehdä vähiten. Saaran raskaus ja Iisakin syntymä olivat ensi merkit siitä, että Abrahamin Jumala pitää lupauksensa. Kaikki tapahtui Hänen sanansa mukaan. Samoin käy evankeliumissakin, kun Maria, joka oli neitsyt, tuli raskaaksi (Luuk. 1:38). Opetus on, että kirkko itsessään on täsmälleen yhtä lisääntymiskykyinen kuin neitsyt tai 90-vuotias. Se voi vain parhaansa mukaan luottaa saamaansa lupaukseen ja elää sen mukaisesti.

Välillä tuntuu, että olemme kirkossa niin kiinnostuneita Abrahamin tähtien laskemisesta, että unohdamme niiden lupauksen. On helpompi tuijottaa tilastoja ja gallupeja kuin Abrahamin luottamuksella katsoa taivaalle. Toisaalta voisi olla hyvä katsoa maahankin. Sekin voi näyttää kuivalta ja hedelmättömältä, mutta evankeliumissa sanotaan, että Jumala voi herättää Abrahamille lapsia vaikka kivistä (Matt. 3:9; vrt. 1. Moos. 13:6). Hän voi tehdä eniten siellä, missä me voimme tehdä vähiten.

Saarna Helsingin tuomiokirkossa, viikkomessu 10.10.2013, 1. Moos. 15: 1–6. Yksinkertaisuuden vuoksi Abrahamin ja Saaran nimet esiintyvät annetuissa muodoissaan.

Mainokset
Avainsanat: ,