Laulujen laulu ja kaupunkien kapunki

Posted on syyskuu 30, 2014

0


Palasin reilu viikko sitten Roomasta. Piazza Navonan lähellä sijaitsevalla yliopistolla kokoontui noin 75 tutkijaa. Konferenssin aiheena oli Gregorius Nyssalaisen (k. 395) Laulujen laulun kommentaari, jota ruodittiin usean päivän ajan.

Suomalaiset olivat hyvin, jopa yliedustettuina kokouksessa, meitä puhujiakin oli kolme, ja lisäksi muitakin osanottajia.

Ei liene lähitulevaisuutta, että Suomi muuttuisi patristiikan suurmaaksi, mutta hauska huomata, että kiinnostusta varhaiseen kirkkoon on täällä sen verran, että muutama osallistuja riittää tällaisenkin hyvin spesifin aiheen kokoukseen.

Kokouksessa kuultiin monia hyviä papereita ja väliaikakeskustelut ja illanvietot olivat mainioita. Parinakin iltana kävelimme kaupungin katuja ja yhtenä iltana pääsimme iltakierrokselle Vatikaanin museoon.

Oma esitykseni käsitteli nukkumista Gregorioksen kommentaarin kymmenennessä saarnassa. Taustoitin hänen teoriaansa nukkumisesta antiikin filosofian ja erityisesti Clemens Aleksandrialaisen ja Origeneen valossa. Varsinainen huomautukseni koski kuitenkin Gregorioksen mystiikkaa ja hänen käyttämäänsä paradoksaalista kieltä.

Tulkintani mukaan jakeen Laul. 5:2 “nukuin mutta sydämeni valvoi” selitys on Gregorioksella yhtä paljon tropologinen eli moraalinen kuin mystinenkin. Teos sisältää joukon erilaisia paradokseja, mutta näiden erilaisuutta ei aina ole tutkimuksessa tunnistettu. Esipuheessa Gregorios sanoo saarnojensa, joihin myöhemmin muokattu kommentaari pohjautuu, olevan ohjeistusta tavallisille ihmisille.

Kyse ei siis ole vain erikoistuneille kilvoittelijoille suunnatusta tekstistä vaan opetuksista, joilla on alunperin suhteellisen kansanomainen luonne. Tämä vaikuttaa myös tapaan, jolla teosta luemme. Teologianhistoriassa ja mystiikantutkimuksessa on ehkä helposti tavattu lähteä tavoittelemaan korkeampiakin sfäärejä kuin mihin lähdemateriaali kokonaisuudessaan antaa aihetta.

Toki Gregorioksen teos on myös mystiikkaa. Varsinainen kysymykseni koskeekin mystiikan ja moraalin suhdetta varhaiskristillisessää ajattelussa. Tämä liittyy myös raamatuntulkintaan. Mystinen luenta ei välttämättä tarkoita toiseen maailmaan irtautumista vaan myös tämänpuolista itsekuria.

Itsekuria vaatii myös Roomassa oleilu. Niin paljon nähtävää ja käytännössä konferenssin puitteissa ei ole mahdollista livahtaa monumenteille. Kaupungin tunnelmasta pääsee työmatkallakin onneksi osalliseksi. Seuraavaan kertaan, arrivederci!

Mainokset