Ajankohtaista patristiikkaa

Posted on Touko 11, 2015

0


Viime perjantaina pidettiin Suomen Patristisen Seuran vuosittainen symposium Helsingin yliopistolla. Tapahtuman aiheena oli luominen ja se keräsi runsaan osanoton. Aihepiiri on kiinnostava monessakin mielessä, se on myös käytännössä ajaton ja rannaton teema, sillä kaikkien sukupolvien teologit ovat sanoneet siitä sanansa.

Symposiumissa julkistettiin Heikki Koskenniemen suomennos Basileios Suuren (k. 379) teoksesta Hexaëmeron eli Kuuden päivän luomistyö: Yhdeksän luomistyötä käsittelevää saarnaa (Studia Patristica Fennica 2, 2015, toim. Erkki Koskenniemi). Luomis-symposiumin esitelmät kootaan nekin jo perinteiseen tapaan seuran vuosikirjaksi.

Lisätietoja Patristisesta Seurasta löytyy sen kotisivuilta tämän linkin takaa.

Symposiumin esitelmät käsittelevät niin luomisen teologiaa, raamatuntulkintaa, aiheen filosofisia keskusteluja, runoutta, estetiikkaa kuin postmodernia ortodoksista uskonnonfilosofiaakin. Kaikista esitelmistä voisi nostaa esiin jotakin ajankohtaista, mutta tyydyn nyt vain yhteen.

Elokuussa eläkkeelle jäävä dogmatiikan yliopistonlehtori Pauli Annala puhui Platonin Timaios-dialogin kosmologiasta. Hän painotti, että Platon suhtauu tässä teoksessaan materiaan myönteisesti, mistä asenteesta ja perusratkaisusta seuraa myös myönteinen suhde inhimilliseen kulttuuriin. Materia on elämän edellytys. Etymologisesti se liittyy äitiä merkitsevään sanaan meter.

Vaikka platonistista dualismia eli jakoa todelliseen ideoiden maailmaan ja niitä heijastavaan materiaaliseen todellisuuteen on arvosteltu siitä, että se suhtautuu tämänpuoleisuuteen vähättelevästi, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kristityt omaksuivat platonismista ajatuksen maailmasta hyvänä. Toki tämä ajatus löytyy myös luomiskertomuksesta, joka ei edusta platonistista filosofiaa, mutta oli kätevästi yhteensovitettavissa sen kanssa 300-400-luvuilla.

Se, että todellisuus on luonteeltaan Hyvä, pitääkin johtaa ajatukset kulttuurista ja koko todellisuudesta myönteiseen suuntaan. Tässä esimerkiksi kirkot voisivat enemmänkin puhua siitä, mitä uskontunnustuksen ensimmäinen kohta tarkoittaa. Se, että maailmalla on Luoja, joka on Hyvä, on ihan tervetullut muistutus näinä laskusuhdanteiden ja leikkauslistojen aikoina, jolloin monia hyviäkin asioita joudutaan arvioimaan korostetun taloudellisesta näkökulmasta.

Pohjimmiltaan maailmamme on kuitenkin platonikkojen mukaan niin hyvä, että sen tajuamisen tulisi herättää meissä kiitollisuutta ja vastuullisuutta sitä kohtaan, miten kaikkea materiaa käytämme.

Mainokset