Laudato si – Paavin kiertokirje ihmisyydestä ja ilmastonmuutoksesta

Posted on kesäkuu 18, 2015

1


Paavi Franciscus Pietarinkirkon aukiolla. Kuva: Wikimedia Commons.

Paavi Franciscus Pietarinkirkon aukiolla. Kuva: Wikimedia Commons.

Tänään julkaistiin kauan valmisteltu ja odotettu paavi Franciscuksen ensyklika Laudato si, jonka aiheena on ilmastonmuutos. Kirje on luettavissa Vatikaanin kotisivuilla.

Paavien opetuskirjeitä on tavattu kutsua niiden alkusanojen mukaan. Tähän asti ne ovat olleet latinaksi, mutta tänään julkaistu ensyklika alkaa sanoilla “Laudato si” (suom. ’ole ylistetty’), jotka ovat lainaus Franciscus Assisilaisen italiaksi sepittämästä runosta Luotujen ylistys.

Siirtymää on siis havaittavissa virallisesta latinasta kohti kansankielien käyttöä (Franciscuksen kuolinvuoteellaan viimeistelemä Ylistys on varhaisin tunnettu italian kielellä kirjoitettu teksti).

Paavi on myös ottanut virkanimensä Assisin kaimaltaan, joka on paitsi Italian kansallispyhimys, myös ekologian suojeluspyhimys.

Kiertokirje jakautuu kuuteen osaan ja siinä käsitellään ihmisyyttä, ekologiaa ja sitä, miten ihmisen suhde luomakuntaan vaikuttaa hänen suhteeseensa Jumalaan. Paavi ruotii siinä myös kovin sanoin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kertakäyttökulttuuria ja teknologiaa.

Luomakuntaa Franciscus luonnehtii Jumalan läsnäolon paikaksi (Laudato si, § 88). “Luominen on rakkauden järjestys” (§ 77), hän jopa sanoo liittäen viestinsä augustinolaiseen perinteeseen. Muuten, erikoista kyllä, ensyklikassa ei viitata Augustinukseen vaikka Confessiones-teoksen alun tunnetut sanat “Sinä olet luonut meidät itsellesi” olisivat sopineet oivallisesti kirjeen muuhun sisältöön ja ylistysteemaan.

Ensyklikan lähdeluettelo on melko tyypillinen paavillisine dokumentteineen. Kirkkoisistä Basileios Suuri saa monta viitettä, lisäksi viitataan muun muassa pyhään Ristin Johannekseen, Tuomas Akvinolaiseen ja runoilija Danteen. Jonkin verran huomiota herättää viite protestanttiseen ranskalaisfilosofi Paul Ricoeuriin.

Kirjeessä on vahva universaalisuuden painotus. Yleismaailmallista otetta alleviivaa alun viittaus hiljattain pyhäksi julistetun Paavi Johannes XXIII:n kiertokirjeeseen Pacem in terris (suom. Maassa rauha), joka oli osoitettu “kaikille hyvän tahdon ihmisille”. Laudato si tavoittelee vieläkin laajempaa yleisöä puhuttelemalla kaikkia planeettamme asukkaita. Tämä on toki loogista, eihän ilmastonmuutos koske vain katolilaisia.

Kiertokirje on kiinnostava myös uskontoteologian kannalta: alussa puhutellaan kaikkia maan asukkaita ja paavi päättää opetuksensa kahteen rukoukseen, joihin hän kutsuu kaikkia liittymään. On yllättävää, että näin korkean tason katoliseen dokumenttiin on sisällytetty rukous, “johon kaikki kaikkivaltiaaseen Luoja-Jumalaan uskovat voivat yhtyä” (§ 246).

Franciscuksen paavillinen vaakuna.

Franciscuksen paavillinen vaakuna.

Jälkimmäinen “Kristillinen rukous” edustaakin jo paavin teksteille tutumpaa tyyliä. Erona Franciscuksen edeltäjän, paavi Benedictus XVI:n kirjeisiin verrattuna rukous ei ole sävyltään yhtä mariaaninen, mutta Neitsyt Maria toki mainitaan, vaikka häntä ei suoraan puhutellakaan. Tämä voitaneen tulkita myönnytykseksi protestanttien suuntaan ja kannattaa siksi panna merkille.

Ensyklika Laudato si liittyy paavin Assisin esikuvaan Franciscukseen myös melko vahvalla Maria-kuvastollaan (Fransiskaaninen Maria-hurskaus on aina pyhästä Franciscuksesta lähtien ollut korkealla tasolla). Jeesukseen viitataan ensyklikassa Marian poikana (§ 98; Mark. 6:3); Jumala Poika yhdisti itsensä maahan saadessaan muotonsa Marian kohdussa (§ 238); Maria on luomakunnan kuningatar, joka äidin hartaudella katsoo huonosti voivaa ja vaikertavaa maailmaa (§ 241).

Neitsyt Maria liitetään ensyklikassa vahvasti tuhansia vuosia vanhaan Äiti-Maa -perinteeseen, joka historiallisesti onkin yksi Marian kultin taustatekijä. Kirjeen päättävässä rukouksessa Franciscus kutsuukin häntä “meidän äidiksemme”. Kaikki, joille kirje on osoitettu, näyttäytyvät näin saman äidin, yhteisen planeetan, lapsina, joilla on velvollisuus huolehtia maasta.

Kirje on saanut myönteisen vastaanoton monilta tahoilta, toki myös kritiikkiä on tullut. Kestustelua toivottavasti riittää, sillä ilmastunmuutos on sananmukaisesti kuumeneva aihe ja myös kirkkojen ja muiden uskontojen on omista lähtökohdistaan osallistuva keskusteluun.

Paavi Franciscuksen avaus on nyt luettavissa: ihmisyys mitataan siinä, miten ihminen onnistuu tehtävässään maan varjelijana. Keskustelu jatkuu, samoin myös ilmaston lämpeneminen. Roma locuta, causa finita?

Advertisements